keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Tervetuloa Ehitsä puhuu? -blogiin!

Tämän blogin tarkoituksena on tarjota tietoa ja työkaluja suomen puhekielen opiskeluun. Blogi on suunnattu ensisijaisesti edistyneille suomen kielen oppijoille, jotka haluavat syventää omaa tuntemustaan suomen puhekielestä. Blogissa on kolme pääteemaa: suomen puhekielen käyttäminen, yleispuhekieli ja suomen murteet. Jokaisen teeman käsittelyyn sisältyy sekä teoriaa että harjoituksia. Teoriaa sisältävät blogitekstit on merkitty TIETO-tunnuksella ja harjoitukset TEHTÄVÄ-tunnuksella. Toki tietoa karttuu myös harjoitusten kautta!

Voit periaatteessa edetä blogityöskentelyssä siinä järjestyksessä kuin haluat. Kaikkein suositeltavinta on kuitenkin täyttää aluksi alkutesti ja jatkaa sen jälkeen seuraavaan teoriaosuuteen tai tehtävään. Alkutestin avulla saat myös tuntuman siitä, mitä sinun odotetaan jo tietävän suomen puhekielestä ennen työskentelyn aloittamista. 

Monet blogin tehtävistä ovat ns. "lomaketestejä", jossa sinun pitää esimerkiksi valita sopivin vastaus vaihtoehtojen joukosta tai referoida jotain tekstiä. Osa näistä tehtävistä voi olla vaikeita, mutta älä lannistu siitä: harjoitusten tekeminen on myös oikein hyvä tapa oppia uusi asia. Jos taas osa tehtävistä on helppoja, voit ottaa ne kertauksena.

Huomaa, että kaikkien blogissa olevien lomakkeiden, myös alku- ja lopputestien, vastaukset lähtevät suoraan blogin ylläpitäjän sähköpostiin. Tämä käytäntö on tehty mahdollista etäopetusta ja palautteenantoa varten. Voit lähettää vastaukset myös anonyymina eli ilman nimeä.

Blogiin sisältyy myös keskustelutehtäviä, joissa sinua pyydetään kertomaan omia kokemuksiasi tai mielipiteitäsi käsiteltävästä aiheesta. Näin pääset jakamaan tietoa ja ajatuksia myös muiden opiskelijoiden kanssa. Muista, että voit aina kommentoida blogijulkaisujen aihetta kommenttikentässä, vaikkei siihen erikseen kehotettaisikaan!

Hauskoja hetkiä blogin parissa!

TEHTÄVÄ: Alkutesti ja itsearviointi

Alla oleva alkutesti ja itsearviointi auttavat sekä itseäsi että opettajaa arvioimaan, kuinka hyvin puhekieli on sinulla hallussa ja missä mahdollisesti tarvitset vielä lisää harjoitusta. Täytä lomake ja siirry sen jälkeen blogissa eteenpäin!

EKSTRA: Esimerkki puhekielisestä keskustelusta

Alla on kirjallinen versio Justimusfilmsin haastattelusta Kortesmäki-ohjelmassa (26.3.2015). Teksti toimii aineistona blogin alussa esiintyvälle alkutestille.

Haastattelija (H): Tääl haisee bensa.

Sami (S, ruskeatukkainen): Joo, tultiin tos yhel...

H: Honda Monkeyllä tulitte.

Juho (J, vaaleatukkainen): Juu, tai ite asias(a) meijjän massikalla.

H: Massikalla... Ää, tota. Te ootte intissä.

J: Kyl.

H: Sehän on nyt se tilanne minkä kanssa te joudutte elämään, ja tääl ei ees oo kaikki justimukset, Tupu, Hupu ja Lupu paikalla, tänne pääsi vaan kaks paikalle.

S tai J: Jo(o).

H: Siis pääseks nykyään intistä noin vaan lomille kun on sillai et ”televisioon pitäs päästä”...

J: Kyllä siinä sai vinkua lattialla ja, hakata nyrkillä.

H: Se auttaa asiaa

J: Pari kyyneltä, niin... Nii, semmonen surullinen katse ja

H: ”Olen heikko!”

J: Koiranpentuluukki...

S: (Se auttaa jos on) tarpeeks söpö

J: Nii ku näillä vaatteilla voi olla

H: Mikä tää teidän luukki, tää ei ilmeisesti oo ihan teidän siviilivaatteet mitkä teil on nyt päällä.

S: Hä?

H: Te näytätte ihan amisjätkiltä.

S: Onko näissä jotakin vikaa...?

J: Siis vähän nyt aateltiin muuttaa tyyliä mut siis tähän on vaan aste seksikkäämpään suuntaan.

S: Siis eikö tää oo se kakstuhattaneljätoista...

H: Siis noi on nimenomaan seuraavaa siisöniä.

J: Ei vaa siis, aateltiin mennä tällaseen Haapaveen OJ-tyylin mukaan

H: Eli sieltä mistä te ponnistatte?

J: Kyllä, sieltä mist me tullaan, mistä me ollaan kotosin.

H: Kaduilta

J: Kyllä, öljy virtaa

H: (- -) tribaalia

J: Öljyä, traktoreita

H: Joo siis musahomma on se mihin tää nyt liittyy tää teidän stailiki

S tai J: Kyllä.

H: Te ootte Youtube-julkkiksia, te ootte siellä hienosti lyönyt läpi ja menestyny vuosien ajan, mut nyt te nii ku, teette vähän takapakkii, te meette tälläseen vanhaan musabisnekseen, cd-levyn oikeen aiotte julkasta.

S tai J: Kyllä.

H: Mites nyt näin musahommat kiinnostaa?

J: No, miksi ei, onhan se nyt siistii

S: Taas uus tapa flopata, nii

J: Kyllähän se ois siist- tai on siisti tehä levy, niin miksipä ei.

H: Nyt on ihan oikee levy tulos. Tää eka sinkku, täällä aiemmin mainitsin et on tulos maailmanensi-iltaan, kappale, jossa seikkailee tämmösii amisjätkiä nii. Ootteks te nyt niinku lukiopoikia, jotka irvailee sitten ammattikoululaisille vai mistä täs on kyse?

J: Tää on lähinnä semmonen, syvä kunnianosotus tälle jalolle alakulttuurille.

S: Vois sanoo et tää on hyvähenkinen parodia ja syvä kunnianosoitus.

H: Ja sähän oot käyny ammattikoulun?

S: Joo, mut täytyy selventää nyt tässä kaikille, sitä tääl etelässä ei välttämättä niin hyvin tiedetä kuin tuolla meijän Pohojanmaalla... Amis ja ammattikoululainen on täysin eri asia.

H: Mikä tekee amiksen?

S: Amis, on niinku tää.

H: Karjalalippis.

S: Ja nää.

H: Tommoset lenkkarit, haisee bensalle

S: Nii, yläastetytöt takapenkillä

J: Kapeakatseisuus

J: Aroman toppatupakkia

S: Siis joo

J: Kaikki semmonen

H: Onks Latelan jätkät amiksia?

S: Mä en tiiä, missä se on, mikä se on.

H: Se on sellanen Kakkosen sarja -

J: Onks siellä alle kaheksantuhatta ihmistä, mikä paikka se on?

H: Ei se oo paikka, se on sarja.

J: Okei.

H: Teijän pitää ruveta seuraa niin, saatte syvennettyä tätä. Mä en tiedä ovatko he nyt niiku tän amismääritelmän mukaan. Mutta kyse on siis jonkinlaisesta tyylistä, pelkkä ammattikoulu ei tee amista.

S: Se on elämäntapa.

H: Miks sul ei oo amisviiksiä?

J: Häpeä!

S: Mul - ei oo sullakaan! Mulla ois, jos Puolustusvoimat antais pitää (niitä).


H: Ai niin, se on niin jotenkin kapeekatseinen paikka! Määkin yritin kasvattaa siellä pulisonkeja pikku hiljaa, koko ajan jouduin juoksee johonkin ajamaan partaa, koska. Mut nyt te voitte tän illan kasvattaa niitä. Ja nyt, hyvät naiset ja herrat, nähdään, mistä täs puhuttiin, mitä ne amikset on. Maailmanensi-ilta, todella kova video, me nähdään se osittain ja loput sitten YleX:n netissä. Hyvät naiset ja herrat, Justimus ja Wunderboy!

TIETOA: Pieni infopaketti suomen puhekielestä

Kuten ehkä jo tiedätkin, suomen puhekieli ja kirjakieli eroavat monella tapaa toisistaan. Esimerkiksi kirjakielen lause Me menemme tervehtimään isoäitiä vääntyisi puhekielessä todennäköisesti muotoon Me mennään sanoo moi mummolle. Eron taustalla vaikuttaa se, että suomen kirjakieli on alun perin laadittu nimenomaan kirjallista viestintää varten eikä se ole varsinaisesti kenenkään äidinkieli. Kirjakieli on siis pyritty pitämään mahdollisimman normitettuna ja yleistajuisena, kun taas suomen puhekieli on vanhastaan ollut melko erinäköistä eri puolella Suomea ja kokenut myös monia muutoksia vuosien mittaan.

Vaikka suomen puhekielellä ei ole mitään yhtä vakiintunutta muotoa, on kuitenkin mahdollista erottaa piirteitä, joissa puhekieli tavallisesti eroaa kirjakielestä. Näitä ovat muun muassa
  • erilaiset persoonapronominit: mä, mää, mie ('minä'); se, hää ('hän'); myö ('me')
  • sanojen lyhentyminen: tääl ('täällä'), luokas ('luokassa'), menis ('menisi')
  • d:n puuttuminen: meijjän, meirän ('meidän'); juua ('juoda')
  • puhekielinen sanasto: äitee, emäntä, mutsi ('äiti'); linkku, linkki, bussi, dösä ('linja-auto')
Puhekielessä asiat myös usein esitetään eri järjestyksessä kuin kirjakielessä. Kun kirjakielessä kysytään Miten hyvin sinun uusi koneesi toimii?, puhekielessä sama kysymys saattaisi kuulua näin: Toimiiko se miten hyvin se sun uus kone?

Puhekieltä ja kirjakieltä myös käytetään eri tilanteissa. Kirjakieltä suositaan virallisessa ja institutionaalisessa kielenkäytössä, kun taas puhekieltä käytetään pääasiassa epävirallisessa ja arkisessa viestinnässä. Kielimuodon valinta tapahtuu siis pitkälti kielenkäyttötilanteen muodollisuuden eikä niinkään viestintävälineen perusteella. Toisin sanoen kirjakieltä voi esiintyä myös puhutussa kielenkäytössä (esimerkiksi uutisissa) ja vastaavasti puhekieltä kirjoitetussa tekstissä (esimerkiksi tekstiviesteissä).

On myös hyvä muistaa, että kirjakielen käyttö ei välttämättä aina ole paras valinta, vaikka kirjoitetussa tekstissä se voikin antaa asiallisen ja kohteliaan kuvan. Yleensä kasvokkaisviestinnässä suomalaiset suosivat puhekielistä ilmaisua, ja kirjakielen käyttö voi tuntua heistä kyseisessä tilanteessa oudolta tai huvittavalta. (Ainakin, jos kyse on natiivista henkilöstä.) Aina ei ole kuitenkaan selvää, onko parempi viestiä puhekielisesti vai kirjakielisesti: esimerkiksi internetissä osa voi suosia melko puhekielistä kirjoittamista, osa taas haluaa pysyä tiukasti kirjakielen käytössä.

Tässä vielä muutamia termejä, jotka sinun on hyvä tietää suomen puhekielestä:

Puhekieli: Normittamaton kielenkäytön muoto, jota käytetään ensisijaisesti epävirallisissa konteksteissa.

Kirjakieli: Normitettu kielenkäytön muoto, joka opitaan koulussa. 

Yleispuhekieli: Yleinen puhekielen muoto, jota ymmärretään ja käytetään ympäri Suomen. Leviää ihmisten tietoisuuteen muun muassa median kautta.

Murre: Suomessa murteella viitataan yleensä aluemurteisiin eli eri alueilla vakiintuneisiin puhetapoihin. Samalla paikkakunnalla syntyneet ja asuneet ihmiset puhuvat yleensä samaa murretta.

Slangi: ”Sosiaalinen murre” eli jonkin yhteiskuntaluokan jakama puhetapa, joka ei ole niin vahvasti sidoksissa asuinpaikkaan kuin aluemurteet. Suomessa tunnettuja slangeja ovat esimerkiksi Stadin slangi, inttislangi ja nettislangi.


Lähteet:
  • Melaranta, Jukka 2010: "Puhekielestä". Julkaistu Suomen linkit -blogissa 29.10.2010.
  • Pajarinen, Jaana 1996: "Puhutaanko Suomessa vielä murteita?" Kielikello 3/1996. 
  • Suomen variaatio 4 -diaesitys.
  • Viinikka, Jenni ja Voutilainen, Eero 2013: "Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla - puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta". Kielikello 3/2013.

TEHTÄVÄ: Milloin puhekieltä käytetään?

Pitääkö sähköpostissa käyttää puhe- vai kirjakieltä? Saako työhaastattelussa puhua murteella? Tämänkaltaiset kysymykset mietityttävät niin äidinkielisiä puhujia kuin vieraan kielen oppijoita. Alla olevan lomakkeen avulla pystyt testaamaan, millaista suomen kieltä sinä käyttäisit eri tilanteissa ja onko äidinkielinen kielenkäyttäjä samaa mieltä kanssasi.

Huomaathan siis, että testissä annettavat vastaukset eivät välttämättä ole mikään ehdoton totuus! Jos olet eri mieltä testin vastausten kanssa tai kaipaat niistä jotain lisätietoa, kirjoita viestisi blogitekstin kommenttikenttään tai lomakkeen kommenttiosioon. Voit myös kommentoida yleisesti sitä, miten paljon hankaluuksia oikean kielimuodon valinta aiheuttaa sinulle.

Kertauksena vielä muutama puhekielen termi, jota testissä käytetään:

Murteet ja slangit: Eri alueiden ja sosiaalisten ryhmien puhetavat, joita harvemmin käytetään kirjoitetussa kielessä. (Esim. M'oomma lähärös kalahan, kun on nii komia ilima.)

Yleispuhekieli: Puhekielen muoto, jota ymmärretään ja käytetään joka puolella Suomea. (Esim. Me ollaan lähös kalaan, kun on nii siisti sää.)

Puhekielen ja kirjakielen sekoitus: Sekamuoto, jota käytetään lähinnä vapaa-ajan teksteissä. (Esim. Me ollaan lähössä kalaan, koska sää on nii hieno.)

Kirjakieli: Normitettu muoto, jota käytetään esimerkiksi virallisissa teksteissä ja koulussa. (Esim. Me olemme lähdössä kalaan, koska sää on niin hieno.)

TEHTÄVÄ: Voiko puhekieltä käyttää keskustelupalstoilla?

Katso läpi muusikko.netin Murteiden ja puhekielen käyttö m.netissä -keskustelun 1-4 ensimmäistä sivua. Kiinnitä keskustelussa erityistä huomiota seuraaviin asioihin:
  1. Miten keskustelijat suhtautuvat puhekielen käyttöön muusikko.net-palstalla? Ovatko he enemmän puhekielisen vai kirjakielisen kielenkäytön kannalla?
  2. Kuinka puhekielisesti keskustelijat itse arvioivat kirjoittavansa palstalle?
Kirjoita havaintosi joko alla olevaan lomakkeeseen tai blogitekstin kommenttiosioon. Kerro myös kommenttitilassa, mitä mieltä itse olet puhekielen käyttämisestä keskustelupalstoilla ja muualla sosiaalisessa mediassa. Onko mielestäsi ok käyttää murretta tai slangia yleisillä keskustelupalstoilla vai pitäisikö ihmisten kirjoittaa mahdollisimman yleiskielisesti? Millainen kielenkäyttö miellyttää sinua eniten internet-keskusteluissa?

TIETOA: Miltä näyttää suomen yleispuhekieli?

Jos matkustelee tai asuu Suomessa, ei voi olla törmäämättä yleispuhekieleen. Yleispuhekieli on eräänlainen neutraali puhekielen muoto, joka ei paljasta puhujansa kotiseutua. Yleispuhekieltä esiintyy paitsi arkisessa puheessa myös esimerkiksi televisiosarjoissa ja elokuvissa, biisien lyriikoissa ja internetkeskusteluissa.

Yleispuhekielessä on piirteitä, jotka on tunnettu vanhastaan kaikilla tai lähes kaikilla Suomen päämurrealueilla. Kaikkein eniten yhtäläisyyksiä yleispuhekielellä on kuitenkin pääkaupunkiseudun puhekielen kanssa, ja jotkut pitävät näitä kahta puhetapaa yhtenä ja samana asiana. Todennäköisesti seuraaviin yleispuhekielen piirteisiin törmää kuitenkin myös muualla Suomessa, erityisesti nuorten ihmisten puheessa:
  • pronominit
    • se → hän, ne → he
    • tämä → tää, nämä → nää, tuo → toi, nuo → noi
  • passiivin käyttö monikon 1. persoonassa: me pelataan, me mentiin
  • verbin monikon 3. muoto: lapset leikkii, pakkaset tulee
  • ei omistusliitetteitä: mun kirja, sun vuoro
  • joidenkin äänteiden ”puuttuminen”
    • a- ja ä-äänteet olla- ja ei-sanojen edellä: meil on, mul ei
    • i-äänne s:n jälkeen: tulis, suureks
    • i-äänne painottomissa diftongeissa: punanen, antas ('antaisi')
    • n-äänne eri muotoryhmissä: kaupunkii, sanottii, ollenkaa
    • t-äänne NUT-partisiipeissa: en oo lukenu, oon ihaillu

Lisäksi seuraavat piirteet ovat myös yleistyneet yleispuhekielessä
  • minä → mä ~ mää, sinä → sä ~ sää
    • Tosin osa suomalaisista (lähinnä karjalaiset ja lappilaiset) käyttävät vielä mie-varianttia.
  • ea- ja -diftongit → ee, oaoo, öäöö 
    • mäkeä → mäkee, ainoa → ainoo, lämpöälämpöö
  • lyhyt illatiivimuoto: menen lukee(n), opin kirjottaa(n)
  • d:n puuttuminen: kahdeksan → kaheksan, odottaa → oottaa, tehdä → tehä)
  • usein ts-äänne → tt tai t: katottiin telkkaa, eksyin mettään

Nämä piirteet ovat myös niitä, joita suomen kielen opettajat usein nostavat puhekielen opetuksessa esille
. Todennäköisesti yleispuhekieli on sinulle siis jo hyvin tuttu!

Lähteet: Suomen kielen variaatio 4 -julkaisu

TIETOA: "Jäätävää juttua" puhekielen sanastosta

Suomalaisten puhekieleen, etenkin nuorilla, on vakiintunut joitakin sanoja, jotka eivät kuulu suomen kirjakieleen. Nämä sanat saattavat olla lyhennettyjä muotoja jo olemassa olevista sanoista, esim.: julkkis ('julkisuuden henkilö'), roskis ('roskakori'), telkkari ('televisio'), ylläri ('ylläri'). Useimmiten sanojen puhekielinen versio on siis is-, ari- tai äri-päätteinen.

Suomen puhekielessä on myös paljon lainasanoja, joiden alkuperä on yleensä englannin tai ruotsin kielessä. Ystävistä voidaan esimerkiksi puhua ”frendeinä" (vrt. friends), kannettavasta tietokoneesta ”läppärinä” (vrt. lap-top) tai epäonnistumisesta ”feilaamisena” (vrt. to fail). Mitä nuoremmasta puhujasta on kyse, sitä todennäköisemmin tämänkaltaiset ”anglismit” toistuvat puheessa. Myös ruotsin kielestä on lainautunut suomeen lukuisia lainasanoja, esimerkiksi flicka  likka ('tyttö') ja väntä  ventata ('odottaa').

Aina kielenkäyttäjille ei välttämättä ole täysin selvää, milloin sana on täysin puhekielinen ja milloin sitä sopii käyttää myös kirjakielessä. Esimerkiksi sanaa nörtti käytetään yleensä puhekielessä, mutta voisiko se jossain kontekstissa sopia myös kirjakieliseen tekstiin, esimerkiksi akateemiseen kirjoitelmaan? Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että jos puhekielen sanalle on jokin luonteva ja yleisesti tunnettu vastine kirjakielessä, on kenties varminta käyttää kirjakielistä ilmaisua. Esimerkiksi sanan dissata ('to diss') voisi korvata asiateksteissä sanalla haukkua, pilkata tai halveksia.

TEHTÄVÄ: Mitä täs sanotaa?

Yleispuhekieltä voi kuulla paljon muuallakin kuin pelkästään kasvokkaiskeskusteluissa. Alla on neljä esimerkkiä julkisesta kielenkäytöstä, missä käytetään puhekieltä. Kuuntele/katso videot ja vastaa niiden lopussa esitettyihin kysymyksiin 1-3 virkkeellä. Harjoituksen tarkoituksena on erityisesti testata, kuinka hyvin ymmärrät suomen puhekieltä eri tilanteissa.

Kerro lisäksi kommenttikentässä, mitä videoista oli helpoin ymmärtää ja mitä puolestaan vaikein.

Epävirallinen haastattelu: Anna Puu (suomalainen artisti) YleX Aamun haastattelussa

Kysymys: Mitä Anna Puu kertoo kesätyöstään rakennustyömaalla?

Puolivirallinen haastattelu: Alexander Stubb (suomen entinen pääministeri) Ympäristö- ja asiantuntijoiden keskusliiton haastattelussa

Kysymys: Mitä Alexander Stubb kertoo työnteostaan?

TV-sarja: Kohtaus Uusi Päivä -nimisestä draamasarjasta

Kysymys: Mistä naiset keskustelevat?

Musiikki: Sannin (suomalainen artisti) biisi Hakuna matata (2013)

Kysymys: Mistä biisissä puhutaan?

TEHTÄVÄ: Puhekielen sanoja tunnistamassa

Internetkeskusteluiden kielenkäyttö on usein iloista puhekielen ja kirjakielen sekoitusta. Seuraavassa harjoituksessa näet kolmen esimerkkikeskustelun kautta, millaista sanasto nettikeskusteluissa esiintyy.

TEHTÄVÄ: Testaa, miten hyvin tunnistat suomen murteita!

Alla on kuusi esimerkkiä eri alueiden puhekielestä. Katso ja kuuntele videot läpi yksitellen ja pohdi, mistä päin Suomea henkilö on todennäköisesti kotoisin. Pääset kirjoittamaan vastauksesi videon lopussa olevaan vastauskenttään. Oikeat vastaukset löydät täältä.


TIETOA: Suomen murteet

Vaikka suomen puhekieli onkin viime vuosikymmeninä ”yhtenäistynyt”, eivät suomen aluemurteet eli paikalliset puhetavat ole kuitenkaan kuolleet. Murteita voi kuulla niin vanhojen kuin nuorten puheessa, ja nykyään niitä esiintyy myös kirjallisuudessa ja mediassa. Murteiden avulla ihmiset pystyvät usein tunnistamaan, mistä päin Suomea puhuja on kotoisin. Kaikki murrepiirteet eivät tosin ole niin vahvoja tai tarttuvia, että ne auttaisivat erottamaan henkilön kotipaikan.

Suomen aluemurteet jaetaan perinteisesti länsi- ja itämurteisiin. Länsi- ja itämurteet jakautuvat eri murreryhmiin alla esitetyllä tavalla. Eri murrealueet löydät myös karttamuodossa täältä
  • länsimurteet
    • lounaismurteet (Turun ja Porin lähiseutu)
    • hämäläismurteet (Tampereen ja Hämeenlinnan lähiseutu)
    • eteläpohjalaiset murteet (Seinäjoen lähiseutu)
    • keski- ja pohjoispohjalaiset murteet (Oulun ja Kokkolan lähiseutu)
    • peräpohjolaiset murteet (iso osa Lapista)
  • itämurteet
    • savolaismurteet eli mm.
      • Pohjois-Savon murteet (Kuopion lähiseutu)
      • Etelä-Savon murteet (Mikkelin lähiseutu)
      • Keski-Suomen murteet (Jyväskylän lähiseutu)
      • Pohjois-Karjalan murteet (Joensuun lähiseutu)
      • Kainuun murteet (Kajaanin lähiseutu)
    • kaakkoismurteet (Lappeenrannan lähiseutu)
Murteet eroavat toisistaan muun muassa sen suhteen, millaisia persoonapronomineja niissä käytetään (mää vai mie), miten niissä äännetään eri diftongit ja konsonanttiyhtymät (kuappi vai kaappi) ja millaisia monikkomuotoja niissä esiintyy (myö vai met). Alla on lista eräiden keskeisimpien aluemurteiden leimallisimmista eli tunnistettavimmista piirteistä:

Lounaismurteet:
  • tuplakonsonantti muun muassa sanoissa vikka ('vika'), linttu ('lintu'), kivissi ('kivisiä)
  • sanojen lyheneminen: palk' ('palkka'), kukros ('kukkarossa')
  • puolipitkä vokaali toisessa tavussa, jos ensitavu on lyhyt: asún Turús ('asun Turussa')
  • imperfektin tunnus -s(i): mää istusi ('minä istuin')
Huom.! Eräät lounaismurteet (esimerkiksi Turun murre) saattavat tuoda hiukan  mieleen viron kielen.

Eteläpohjalaiset murteet
  • ”välivokaali”: palijo ('paljon'), tylysä ('tylsä)
  • ”lisä-h”: rikkahia ('rikkaita'), etehen ('eteen'), talohon ('taloon')
  • verbin eeoo tai öö: tuloo ('tulee'), menöö ('menöö)
  • d:n tilalla r: paran ('padan'), lehden ('lehren')

Peräpohjolaiset murteet
  • ”lisä-h”, eri muotoja: talohon ~ talhon ~ talhoon; mennähän ~ menhän ~ menhään
  • pronominit
    • mie ('minä) ja sie ('sinä')
    • met ('me'), tet ('te'), het ('he'), net ('ne')
  • monikon 3. persoonan imperfekti: het annoit ('he antoivat')

Savolaismurteet
  • aa:n ja ää:n eri muodot: moa ~ mua ('maa'), peä ~ piä ('pää')
  • i-, u- ja y-loppuiset diftongit: poeka ('poika'), laolu ('laulu'), käö ('käy')
  • ”lisä-vokaali”: jalaka ('jalka'), silimä ('silmä')
  • monikon persoonapronominit: myö ('me'), työ ('te'), hyö ('he')
  • mennä-verbi: männä ('mennä'), mänen ('menen')

Kaakkoismurteet
  • persoonapronominit:
    • mie, minnuu, miul ('minä', 'minua', 'minulla')
    • sie, sinnuu, siul ('sinä', 'sinua', 'sinulla')
    • hää ('hän')
    • myö ('me'), työ ('te'), hyö ('he')
  • vokaalin häviäminen NUT-partisiipista: on antant ('on antanut'), ei kuult ('ei kuullut')

Hämäläis-, keski- ja pohjoispohjalaisissa murteisiin on sen sijaan sekoittunut niin paljon aineksia eri murteista, ettei niitä välttämättä erota muista murteista tai yleispuhekielestä. Esimerkiksi pohjois-  ja keskipohjalaisissa murteissa voi kuulla sekä eteläpohjalaisten että savolaismurteiden piirteitä.

Kuten ehkä huomaat, listauksessa ei mainita ollenkaan Helsingin lähiseutua. Yleensä pääkaupunkiseudun puhekieltä ei lasketa mukaan vanhoihin aluemurteisiin vaan sen sijaan puhutaan erillisesti Stadin slangista, joka on alkujaan ollut suomenkielisten ja ruotsinkielisten helsinkiläistyöläisten yhteinen kielimuoto. Stadin slangissa onkin paljon vaikutteita ruotsin kielestä ja myös jonkin verran lainasanoja venäjästä. Slangi eroaa sanastoltaan yleiskielestä ja vanhoista aluemurteista niin paljon, etteivät kaikki suomalaisetkaan välttämättä ymmärrä sitä. Esimerkkinä Stadin slangin ja yleiskielen eroista voi esittää seuraavan lauseen:

Voiksä stikkaa mulle stidit ku mullon stendari bänks? 
('Voitko heittää/tarjota minulle tulitikkuja, sillä minulla on tupakinsytytin rikki?')

Lisäksi Suomessa on alueita, joilla valtaosa väestöstä puhu ruotsia äidinkielenään. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Pohjanmaan ja Etelä-Suomen rannikot sekä Ahvenanmaa.

Lähteet: Suomen murteet -sivusto (Erkki Savolainen, 1998)

TEHTÄVÄ: Murteiden asema Suomessa

Suomalaisten suhtautuminen murteisiin on vaihdellut vuosien mittaan. Päättele Liisa Mustanojan Mitä murre kertoo puhujastaan? -tekstin (tark. 25.4.2015) ja Savon Sanomien Murrebuumi jäi päälle -lehtijutun (12.4.2015) avulla, millainen asema murteilla on nykyään Suomessa, missä murteita käytetään ja mitä murteen puhuminen paljastaa puhujastaan. Kirjoita havaintosi alla olevaan lomakkeeseen.

TEHTÄVÄ: Keskustelua suomen murteista

Millaisia kokemuksia sinulla on suomen murteista? Missä tilanteissa tai teksteissä olet aiemmin törmännyt suomen murteisiin? Mikä suomen murteista kuulostaa sinusta kauneimmalta tai hauskimmalta, mikä taas oudoimmalta?

Entä millaisia murteita omassa kotimaassasi puhutaan? Miten kyseisiin murteisiin suhtaudutaan? Mitä murretta itse koet puhuvasi?

Jaa mietteesi alla olevaan kommenttitilaan ja muista kommentoida myös muiden viestejä!

Kuvan lähdetiedot: "Pohojalaane" (Juha Ristolainen, 17.11.2005)

TIETOA: Mielenkiintoisia nettisivuja ja blogeja

PUHEKIELI

Kielikukkanen-verkkolehden "Puhekielellä on oma kielioppinsa" -julkaisu (2009): Tietoa muun muassa puhekielen kieliopista ja ominaispiirteistä.

Suomen linkit -blogin "Puhekielestä"-julkaisu (2010): Puhekielen morfologisia ja syntaktisia piirteitä.

The Finnish Teacher -sivuston "Puhekieli"-julkaisu: Joitakin esimerkkisanoja sekä puhekielisessä että kirjakielisessä ulkoasussa.

Suomen kielen variaatio 4 -julkaisu: Yleistä tutkimustietoa suomen puhekielestä sekä muun muassa kattava esitys yleispuhekielen ominaispiirteistä.

Kielijelppi-sivuston "Puhekieli"-julkaisu: Neuvoja siihen, miten puhekielisyyttä vältetään asiateksteissä, esimerkiksi tieteellisissä julkaisuissa.

Oppitori-blogin "Puhekieli ja murteet" -julkaisu (2015): Mielenkiintoisia ja hyödyllisiä linkkivinkkejä.


MURTEET JA SLANGI

Meillä päin Suomea -sivusto: Jyväskylän yliopiston luoma sivusto, josta löytyy muun muassa tietoa suomen murteista sekä ääninäytteitä.

Suomen murteet -sivusto: Kattava murresivusto, josta löytyy muun muassa murrekarttoja, tietoa eri murrepiirteistä sekä ääninäytteitä.

Matkalla Suomessa -videot (2009): Fonectan mainoskampanja, jossa käytetään huumorin lähteenä suomalaisia murteita ja niiden puhujiin liitettyjä stereotypioita.

Suomen murteiden sanakirja: Täällä voi löytää selityksiä murresanoille.

Urbaani Sanakirja: Täällä voit selvittää, mitä eri slangisanat tarkoittavat.

Stadin Slangi Ry:n blogi: Täällä pääset tutustumaan yhdistykseen, jonka tavoitteena on huolehtia slangin olemassaolosta ja tutkimuksesta.

TEHTÄVÄ: Lopputyo- ja arviointi


Kun olet lopettanut työskentelyn blogissa, täytä alla oleva lopputyö- ja itsearviointilomake. Voit myös antaa palautetta blogista Tietoa blogista -sivulla.